segunda-feira, 8 de março de 2021

Perspetiva Emansipasaun Feto iha TL- Ohin no Futuru: Selebrasaun Loron Mundiál Feto

Perspetiva Emansipasaun Feto iha TL- Ohin no Futuru: Selebrasaun Loron Mundiál Feto

Ilustração: Lumi Mae

Hakerek-na’in: R Ferreira[1]

 

Loron 08 fulan-marsu, iha istória globál koñesidu nu’udar loron mundiál ba feto. Feto sira iha mundu tomak selebra eventu istóriku ne’e hodi relembra no refleta hikas akontesimentu ka luta feto traballadór sira-nian  ba fábrika ne’ebé hakores ho tradisaun protesta no ativizmu polítiku, iha inísiu tinan-1903 to’o 1910. Ativista feto barak mosu iha momentu ne’ebá hanesan, Clara Zetkin no sira seluk.  Kontribuisaun Zetkin nian iha momentu ne’ebá la’ós de’it tulun traballadór feto sira hodi hamosu loron internasionál feto, maibé mós nia fó-korajen ba nia feto-maluk sira katak emansipasaun feto mak, feto tenke hola parte direta iha produsaun hodi hasees tiha kapitalizmu[2].

Luta feto sira-nian ne’e akontese tanba, osan-na’in sira tenta hafahe sira-nia servisu tuir sira identidade; rasa, seksu, no en-jerál servisu feto nian haree liu de’it fábrika tekstil, manufatura no servisu doméstika ne’ebé halo sira terus. Kondisaun ida-ne’e lori feto sosialista sira barak hanoin katak feto tenke iha direitu ba hili no partisipa direta iha vida polítika hodi bele foti desizaun polítika ba sira-nia kondisaun.

Parte seluk,  kondisaun sosiedade nian iha tempu ne’ebá fó mós influénsia ba feto sira luta ba sira-nia direitu. Iha Europa, Inglatera, Amérika inklui Austrália feto sira hala’o kampaña ba direitu hili no eleisaun jerál, simples liu sira luta partisipasaun feto nian iha vida polítika. Feto sosialista balun hanoin katak ezijensia ba direitu feto nian ida-ne’e ladún importante. Ba sira importante liu mak halakon tiha direitu privatizasaun ba bens sira, hafoin luta ba ida-ne’e. Maibé feminista sosialista sira hanesan Clara Zetkin, Alexandra Kollontai hanoin katak ida-ne’e nu’udar luta importante, ko-relasaun no labele hafahe hosi luta sosializmu nian.

Asaun hirak ne’e to’o iha pontu kulminante ida hodi Clara Zetkin rekomenda ba nia feto maluk sira (feto traballadór) hodi hamosu loron mundiál ba feto, nune’e feto sira bele fokus de’it iha loron ida, hodi luta ba emansipasaun feto no liuliu eziji feto nia direitu, ida-ne’ebé proposta ne’e hetan aseitasaun iha konferénsia internasionál ne’ebé partisipa hosi feto mai hosi nasaun-17 iha mundu no reprezentante traballadór sira, Partidu sosialista balun, reprezentante membru parlamentu hosi nasaun balun nst.

Iha Índia, iha feto revolusionária ida-ne’ebé preokupa kona-ba direitu feto no ambiente (ekolojia) hodi hamosu konseitu “eko-feminizmu”. Feto ne’e mak Vandana Shiva. Nia preokupa kona-ba degrasaun ambientál ne’ebé fó-impaktu ba sosiedade, partikulár liu ba feto sira; Hanesan ezemplu fábrika pestisida ida-ne’ebé husik sai “gás venenu/racun” kuaze tonelada-40 iha Bhopal, Índia, ne’ebé hamate ema rihuntolu (3000) liu no ema rihun atushaat (400.000) liu ne’ebé hetan impaktu mós, no karik mate hafoin liutiha akontesimentu ne’e, maioria feto sira mak sofre; Kankru susun, oan sira hetan “gangguan syaraf / doenças nervosas” ne’ebé impaktu hosi inan nia susu-been nst[3].

Shiva inisia ninia hanoin hosi nia preokupasaun ba ideolojia feminizmu nian ne’ebé besik lakon hosi komunidade no mós movimentu feminizmu rasik. Nia haree katak kuaze feminista barak mak uza prinsípiu maskulinidade produtu pensamentu sira ne’ebé mai hosi osidentál iha sira nia prinsípiu luta. Shiva hatete tuir loloos movimentu feminizmu sira mak defende ideolojia feminizmu nian, maibé uza fali prinsípiu maskulinidade iha sira nia baze luta[4]. Ida-ne’e inspira Shiva hodi hatuur filafali orjinalidade luta feminizmu nian.

Iha Timor-Leste, iha luta libertasaun pátria nian iha feto revolusionária lubuk ida-ne’e luta hasoru esplorasaun no kolonializasaun hosi kolonializadór Portugál no invazór Indónezia, hanesan, Eroina Rosa Bonaparte [naran revolusionária “Muki”], Mario Tapó no eroina sira seluk, ne’ebé sakrifika sira-nia vida ba indepéndensia nasionál.  Iha TL nia istória luta, feto sira hetan dupla no tripla esplorasaun ba sira-nia direitu. Iha uma família hanoin katak feto iha de’it dapur, iha liur sosiedade sira hanoin no hateten feto labele halo servisu mane nian, nst. Kolonialiadór uza ita nia feto sira ba traballadór forsadu, halo violasaun no esplorasaun durante servisu nst.

Feto revolusionária sira, Zetkin (globál), Shiva (rejionál) no Eroina Rosa Muki & Maria Tapó (nasionál/lokál). Feto hirak ne’e reprezenta feto revolusionária lubuk ida-ne’ebé la konsege haktuir hotu sira nia luta iha espasu ne’e.

Luta mak sira na’in-hirak hatudu indika feto nia aten-barani no matenek hodi defende sira-nia direitu no nasaun nia direitu; Luta ba justisa; igualdade iha jéneru, luta ba halakon esplorasaun no dominsaun mane nian iha sosiedade, pensamentu stereotype, pensamentu patriarkál & maskulinidade sira no dominasaun kapitalizmu nian ne’ebé gosta sobu ambiente ho razaun dezenvolvimentu no esplorasaun ba servisu-na’in sira.

Iha TL, ativista igualdade jéneru, movementu feto no sosiedade sira luta to’o de’it iha rekoñesimentu ba direitu feto nian iha esfera públika;  Ezemplu oferese oportunidade ba feto iha servisu fatin, asesu livremente ba instituisaun públiku sira no la konsege identifika no ke’e kle’an kona-ba pensamentu maskulinidade hanesan Vandana Shiva haktuir.

Konxiente katak, siénsia no koñesimentu sira ne’ebé ohin loron timoroan sira, inklui mundu konsumu maioria mai hosi rejiaun osidentál. Indikadór ba ida-ne’e mak bele hetan hosi matenek-na’in famozu sira-ne’ebé prense sira-nia koñesimentu durante períodu naruk, hosi kedas idade antiga to’o ohin loron maioria mane (Tales, Anaximenes, Anaximandro, Sokrátes, Platão, Aristóteles, Santo Agustinho, São Tomas Aquino, Hegel, Marx, Einstein, Hawking, Wittgenstein, Adam Smith, Max Weber, Emile Durkheim,  nst) hotu-hotu kuaze domina hosi “mane”.

Iha Timor-Leste, iha kargu públiku no polítiku sira domina hosi mane (bele hanoin de’it kargu Prezidente Repúblika, ne’ebé iha istória independénsia besik tinan-20 seidauk iha feto ida okupa kargu ida-ne’e). Ida-ne’e nu’udar indikadór ida hosi sira seluk kona-ba mane okupa kargu polítiku no públiku sira.

Feto maioria nia hanoin sei domina “maskulinidade” nune’e mós ho sosiedade. Sosiedade sira fó oportunidade ba feto okupa kargu sira iha espasu públiku (ida-ne’e hakonu de’it direitu sidadaun ida nian,) no iha espasu privadu (uma) sira nafatin koloka “mane” iha pasu dahuluk, la’ós pasu hanesan. La konsege hateke kle’an liu, iha “prinsípiu” no “formasaun pensamentu”.

Iha alternativu seluk mak, sosiedade tenki matenek atu fó krítika ba pensamentu maskulinidade sira; patriarkál, dominasaun kapitalizmu nian iha siénsia, ekonomia, teknolojia, polítika nst ne’ebé implisitamente halo esplorasaun ba natureza feto nian. Krítika no fó alternativa seluk ba siénsia sira ne’ebé nakonu ho pensamentu mane nian ( iha instituisaun sira; Eskola, Universidade, Média sira, Família nst), nune’e bele lori sosiedade muda sira-nia “maneira de pensar” & “modo de agir” tuir dalan feminizmu nian. Se la halo ida-ne’e mak ita iha futuru nafatin moris iha ambiente maskulinidade nian no só luta to’o de’it iha sosiedade sensivel ba igualdade jéneru maibé sei la muda “prinsípiu” no “pensamentu” feto, mane no sosiedade en jerál, ne’ebé hatoba hosi pensamentu osidentál nian durante sekuluk-XXI nia laran no nafatin moris iha “violénsia simbólika” no esplorasaun nia laran.

Vandana Shiva halo ona ida-ne’e iha Índia, Clara Zetkin iha Alemaña, no Eroina Rosa Muki Bonaparte & Maria Tápo hatudu ona iha TL. Movimentu feto sira iha Timor-Leste no sosiedade hotu tenki hahú, balun ne’ebé hahú ona kontinua la’o, maibé la’ós de’it eziji ba rekoñesimentu direitu feto nian [igualdade jéneru] maibé muda prinsípiu maskulinidade pensamentu osidentál ne’ebé domina hosi mane sira, hasees tiha kapitalizmu hanesan Zetkin haktuir no formasaun foun ba pensamentu feminizmu liuhosi edukasaun, média sira no iha espasu hotu, só ho nune’e de’it mak ita bele lori feto ida moris iha liberdade no dignidade.

Timores sira be luta ba emansipasaun feto nian, nafatin komunga ideia importante Eroina Rosa Muki Bonaparte nian ne’ebé nia hateten iha Jornal do Povo Maubere, dehan: “As mulheres Timores se devem unir e organizar de forma a combater as causas da sua exploração. As mulheres só podem lutar e vencer unidas e organizadas”[5].

Parabéns feto hotu iha mundu no Feto Timor-Leste!

 

Referénsia

Endang Sulistijani, M. G. (n.d.). JAKARTA 1961-1980 DALAM PUISI-PUISI KARYA N. SUSY AMINAH AZIZ.

Wulan, T. R. (2007). Ekofeminisme Transformatif: Alternatif Kritis Mendekonstruksi Relasi Perempuan dan Lingkungan. Jurnal Transdisiplin Sosiologi, Komunikasi, dan Ekologi Manusia, 1-2.

Jornal do Povo Maubere, Edição 27 de Setembro, 1975.

https://p4tktkplb.kemdikbud.go.id/index.php/pages/tata-nilai/mengapa-8-maret-diperingati-sebagai-hari-perempuan-sedunia, asesu iha loron 01 fulan-marsu 2021, 11h.33m.



[1] Alumni Faculdade de Filosofia e Ciências Humanas, 2018.

[3]  (Wulan, 2007).

[4] (Endang Sulistijani).

[5] Jornal do Povo Maubere, Edição 27 de Setembro, 1975.

Nenhum comentário:

KONFLITU ENTRE ISRAEL NO PALESTINA: REVIZAUN BIBLIOGRÁFIKA

KONFLITU ENTRE ISRAEL NO PALESTINA: REVIZAUN BIBLIOGRÁFIKA R Ferreira Konflitu entre Israel no Palestina nu’udar konflitu ida-ne’ebé kle...